Montenegro

Maantiede

Montenegro on Etelä-Euroopassa Balkanin niemimaalla, Adrianmeren rannikolla. Adrianmeri on Välimeren lahti Balkanin niemimaan ja Italian välissä. Montenegro on pieni vuoristoinen valtio. Sen rajanaapureita ovat etelässä Albania ja Kosovo, idässä Serbia, pohjoisessa Bosnia-Hertsegovina sekä kapea kaistale Kroatian Adrianmeren rantaa. Adrianmeren rannikolla ja sisämaan Zetajoen laaksossa on alavaa maata. Muu osa maasta on kukkuloiden ja vuorten poimuttama. Jylhimmät vuoret ovat maan pohjoisosassa. Montenegron korkeimpia vuoria ovat pohjoisen karu harmaakivinen Bobotov Kuk (2523 m), ja kolme muuta lähes yhtä korkeaa huippua etelässä Albanian rajalla.

Montenegrossa on Välimeren ilmasto. Kesät ovat lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Sateet ovat runsaita. Eräillä Montenegron rinnemailla vuosittaiset sademäärät ovat Euroopan suurimpia. Cetinjessa lähellä rannikkoa sataa viisi kertaa enemmän kuin Jyväskylässä tai Helsingissä. Rankkasateet nostattavat jokivarsilla rajuja tulvia. Montenegron ja Albanian rajalla on suuri Skutarijärvi, jonka Montenegron puoleinen osa on julistettu suojelualueeksi. Järvellä tavataan pelikaaneja ja haikaroita.

Maailmanpankki arvioi, että yli 60% Montenegron maa-alasta on metsiä. Alavilla mailla on lehti- ja sekametsiä, pyökkejä, tammia ja kastanjaa. Rinteillä on havumetsiä, joissa kasvaa saksanpihtaa, kuusta ja useita mäntylajeja. Pohjois-Montenegron Durmitorin vuorten kansallispuiston metsissä elää karhuja, villisikoja, saukkoja ja villikissoja. Rinteillä ja alppiniityillä tavataan lyhytsarvisia vuohia, gemssejä, jotka ovat taitavia kiipeilijöitä. Talvisin gemssit hakevat suojaa metsästä.

Montenegron pohjoisosassa sijaitsevan Pljevljan kaupungin ilma on pahasti saastunut. Syynä tähän on kaupungissa toimiva hiilivoimala. Montenegron olisi ryhdyttävä pontevampiin toimiin vesivarojensa suojelemiseksi, jätevesien puhdistamiseksi sekä jätteiden käsittelyn parantamiseksi. Vuonna 2020 38% Montenegron energiasta tuotettiin hiilellä ja 33% öljyllä. Vesivoiman osuus oli 12% ja saman verran saatiin polttamalla jätettä ja biopolttoaineita. Aurinko- ja tuulivoiman osuus oli vain 2%. Vuonna 2022 öljy-yhtiöt tekivät koeporauksia Adrianmerellä Montenegron merialueella, mutta poraukset eivät johtaneet öljylöytöihin.

Historia

Balkanin niemimaalla on elänyt ihmisiä kymmenien tuhansien vuosien ajan. Montenegron lähialueilta on löytynyt 12 000 vuotta sitten taiteiltuja kalliopiirroksia. Varhaisasukkaat olivat metsästäjiä, kalastajia ja keräilijöitä. 7000 vuotta sitten jokivarsien kylissä asuneet ihmiset kasvattivat nautakarjaa, lampaita, sikoja ja vuohia. He viljelivät yksijyvä- ja emmervehnää ja linssejä. He valmistivat saviastioita ja pienoisveistoksia. Illyrialaiset tulivat Montenegroon 3000 vuotta sitten. He kävivät kauppaa Kreikan kanssa ja sotivat Makedoniaa vastaan. He rakensivat linnoituksia. Illyrialaisten sydänseutu oli Kotorinlahden liepeillä Adrianmeren rannalla. 2000 vuotta sitten Rooma valloitti nykyisen Montenegron alueen. Kun Rooman valtakunta jakautui Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi vuonna 395, raja kulki Montenegron halki. Adrianmeren rannikko kuului Länsi-Roomaan ja sisämaan alueet Itä-Roomaan eli Bysanttiin.

Slaavit asuttivat Montenegron 600-luvulla. 1000-luvulla Montenegron alueella oli slaavilainen kuningaskunta, jonka keskus oli Duklja nykyisen pääkaupungin Podgorican lähellä. 1100-luvulla Montenegro joutui Serbian alaisuuteen. 1300-luvun lopulla turkkilainen Osmanien/Ottomaanien valtakunta kukisti Serbian. Montenegro kävi useita sotia turkkilaisia joukkoja vastaan. 1860-luvulla Turkin asema Balkanilla heikkeni ja Montenegro saavutti täyden itsenäisyyden. Euroopan suurvallat tunnustivat Montenegron itsenäiseksi valtioksi vuonna 1878. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Montenegro liittyi Jugoslaviaan. Vuonna 1941 Italia valtasi Montenegron. Vuonna 1943 miehittäjiksi tulivat saksalaiset. Toisen maailmansodan jälkeen Montenegrosta tuli Jugoslavian liittotasavallan osavaltio.

Montenegro oli Josip Broz Titon johtaman sosialistisen Jugoslavian pienin osavaltio. 1950-luvulla sodan tuhoja korjattiin. Vähitellen Montenegron talous vahvistui. Matkailusta tuli uusi keskeinen elinkeino. Kun sosialistinen Jugoslavia hajosi 1990-luvulla, Montenegro jäi valtioliittoon Serbian kanssa. Vuonna 1992 järjestetyssä kansanäänestyksessä yli 95% montenegrolaisista kannatti liittymistä uuteen liittotasavaltaan, johon kuuluivat vain Serbia ja Montenegro. 1990-luvun lopulla Montenegro alkoi pyrkiä irti läheisestä suhteesta Serbian kanssa. Vuonna 2006 järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä. Hieman yli 55% montenegrolaisista oli täyden itsenäisyyden kannalla. Kesäkuussa vuonna 2006 Montenegro julistautui itsenäiseksi valtioksi. EU ja Serbia tunnustivat pian Montenegron itsenäisyyden. Vajaan kuukauden kuluttua itsenäisyysjulistuksesta Montenegrosta tuli YK:n jäsenvaltio. Vuonna 2008 Montenegro jätti hakemuksen EU:n jäsenyydestä. Viralliset jäsenyysneuvottelut aloitettiin vuonna 2012. Vuonna 2017 Montenegrosta tuli läntisen sotilasliiton Naton jäsen.

Yhteiskunta ja politiikka

Montenegron presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle kaudelle. Vuoden 2023 vaaleissa toiselle kaudelle pyrkinyt presidentti Milo Dukanovic kärsi tappion ja uudeksi presidentiksi valittiin Eurooppa Nyt -liikkeen ehdokas Jakov Milatovic. Dukanovic on pitkäaikainen voimakas toimija Montenegron yhteiskunnassa ja politiikassa. Hän toimi pääministerinä jo ennen Montenegron itsenäistymistä. Presidentin valtaoikeudet ovat melko muodolliset. Varsinaista poliittista toimeenpanovaltaa käyttää pääministerin johtama hallitus, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Montenegron vaaleissa äänet jakautuvat useiden puolueiden kesken niin, että yleensä mikään puolue ei saa enemmistöä. Itsenäisyyden aikana kaikissa hallituksissa on ollut mukana vähintään kolme puoluetta.

Montenegron parlamentissa on 81 kansanedustajaa, jotka valitaan neljän vuoden välein. Vuoden 2023 alussa juuri ennen presidentinvaaleja silloinen presidentti Milo Dukanovic hajotti parlamentin ja määräsi ennenaikaiset vaalit. Parlamenttivaalit järjestettiin kesäkuussa vuonna 2023. Eurooppa Nyt nousi parlamentin isoimmaksi ryhmäksi 24 kansanedustajalla. Eurooppa Nyt on keskustaliberaalinen puolue, joka painottaa talousuudistuksia ja haluaa kitkeä väärinkäytökset julkishallinnosta. Vuoden 2023 vaaleissa kaikkiaan yhdeksän puoluetta sai edustajia parlamenttiin. Kansanedustajista 17 on naisia. Vain 56% äänioikeutetuista kävi äänestämässä.

Maailman demokratian tilaa seuraava Freedom House -järjestö luokittelee Montenegron osittain vapaaksi maaksi. Maan talouden vakauttaminen on iso haaste. Montenegro on pahasti velkaantunut. Matkailuelinkeinon romahtaminen koronapandemian aikana oli taloudelle kova isku. Työttömyys ajaa ammattitaitoisia ihmisiä ulkomaille. Yhteiskunnassa on suuria jännitteitä, jotka pitävät yllä ristiriitoja ja haittaavat kehitystä. Väkivaltainen järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt. Vuonna 2022 entinen korkeimman oikeuden puheenjohtaja, kauppatuomioistuimen puheenjohtaja ja tullin päällikkö saivat syytteet vakavista väärinkäytöksistä. Lahjonta- ja kavallussyytteitä esitettiin myös valtion ruoanjalostusyhtiön johtajia vastaan.

Montenegro on pieni monietninen valtio, missä eri väestönosilla on hyvin erilaisia toiveita kehityksen suunnasta ja vähemmistöryhmät kärsivät syrjinnästä. Osa puolueista haluaa vahvistaa suhteita Eurooppaan, ja niitä kannattavat kansalaiset ovat pettyneitä siihen, että neuvottelut EU:n jäsenyydestä eivät näytä etenevän. Toiset puolueet katsovat itään ja tahtovat vahvaa yhteistyötä Serbian ja Venäjän kanssa. Serbian ortodoksikirkko on Montenegrossa voimakas uskonnollinen, kulttuurillinen ja poliittinen vaikuttaja. Noin 30% Montenegron asukkaista pitää itseään serbialaisina.

Breznan kylässä järjestetään vuosittain laiskuuden maailmanmestaruuskilpailu. Kilpailun voittaa tietenkin se, joka jaksaa olla pisimpään tekemättä mitään. Joinakin vuosina ohjelmaan on liitetty toinenkin laji, hidas pyöräily. Breznan kilpailussa hitain pyöräilijä voittaa

Talous ja kaupankäynti

Maailmanpankki luokittelee Montenegron ylemmän keskitulotason maaksi. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Montenegron talous on kasvanut kohtalaisen nopeasti. Poikkeus oli koronalaman vuosi 2020, jolloin talous supistui 15%. Sen jälkeen kasvu on elpynyt. Montenegron talous on nyt kuusi kertaa suurempi kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Työttömyys on ollut jatkuva ja paha ongelma. Vuonna 2022 yli 15% työvoimasta oli ilman työtä. Kotimaan työttömyys ajaa montenegrolaiset ulkomaille etsimään työtä. Vuonna 2019 noin 150 000 montenegrolaista oli töissä ulkomailla, pääasiassa EU-maissa. Vuonna 2022 ulkomailla työskentelevät montenegrolaiset lähettivät kotimaahan yhteensä 830 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 7% Montenegron työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 19% toimi teollisuuden tehtävissä ja 74% työskenteli palvelualoilla.

Matkailu on Montenegrolle tärkeä elinkeino. Vuonna 2019 maassa kävi 2,5 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa ja turismi tuotti yli miljardi euroa. Vuonna 2020 matkailu romahti koronapandemian vuoksi. Silloin Montenegrossa kävi alle 200 000 turistia. Vuonna 2021 matkailu elpyi hyvin ja siitä saatiin jälleen enemmän tuloja kuin tavaraviennistä. Vuonna 2022 Montenegrossa kävi taas yli kaksi miljoonaa turistia. Montenegron suosituin matkailunähtävyys on kaunis vanha Kotorin kaupunki Adrianmeren ja siitä sisämaahan päin työntyvän Kotorinlahden rannalla. Turisteja houkuttelevat myös upeat luontokohteet, jylhät vuoret ja lomarannat.

Vuonna 2021 Montenegron viennin kokonaisarvo oli 820 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 4 miljardia euroa. Vientituotteita olivat kuparimalmi, alumiini, sähkö, koneet ja laitteet, kuivatut pavut ja vihannekset, lääkkeet, lyijy- ja sinkkimalmi, puutavara, viinit ja tupakka. Suurimpia vientimaita olivat Serbia, Espanja, Pakistan, Sveitsi ja Etelä-Korea. Tärkeimmät tuontimaat olivat Serbia, Kreikka, Kroatia, Kiina ja Bosnia-Hertsegovina.