Alankomaat

Maantiede

Alankomaat tunnetaan myös Hollannin nimellä. Maa on Pohjanmeren rannalla Saksan länsipuolella. Etelässä rajanaapurina on Belgia. Alankomaihin kuuluu kolme Karibian saarta, Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. Suurin osa Hollannista on alavaa, tasaista maata. Pohjanmeren rannalla maita on kuivattu merestä rakentamalla maavalleja, patoja ja kanavia. Tuulimyllyjä on käytetty pumppaamaan vettä pois maavalleilla ympäröidyistä altaista. Neljäsosa Alankomaiden pinta-alasta on mereltä vallattua maata. Rannikolla on laajoja suistoja. Maan halki virtaa suuria jokia, jotka laskevat Pohjanmereen. Näitä ovat Rein, Waal ja Maas. Isot joet ovat olleet tärkeitä kulku- ja kuljetusväyliä vuosisatojen ajan. Alankomaiden kaakkoiskärjessä maa kumpuilee Ardennien reunustan kukkuloiksi. Korkein kohta Vaalserberg on vähän yli kolmesataa metriä merenpinnan yläpuolella.

Alankomaissa vallitsee meri-ilmasto. Sateet ovat runsaampia kuin Suomessa. Kesät ovat kohtalaisen lämpimiä. Talvet ovat leutoja. Joskus on niin kovia pakkasia, että joet ja kanavat jäätyvät. Hollannin luonnonmetsät kaadettiin melkein kaikki jo yli sata vuotta sitten. Nykyisin kymmenesosa maasta on metsää. Valtaosa metsistä on istutettuja. Yleisimpiä istutuspuita ovat olleet mänty ja muut havupuulajit. Lehtimetsissä kasvaa tammia, pyökkejä, saarnia ja haapaa. Metsissä elävät villisiat ja kauriit. Pohjanmeren rantojen kosteikoissa on runsas linnusto. Siellä on kapustahaikaroita, kahlaajia, suohaukkoja, lokkeja, tiiroja, sorsia ja hanhia. Noin neljäsosa Alankomaiden maa-alasta on erilaisia luonnonsuojelualueita.

Vuonna 2022 puolet Alankomaiden kuluttamasta energiasta saatiin öljystä. Kaasun osuus oli 27% ja hiilen 7%. Kymmenesosa energiasta tuotettiin tuuli- ja aurinkovoimalla. Ydinvoiman osuus oli yksi prosentti. Hollanti on vanha maatalousmaa. Maatalouden ravinteet ovat rehevöittäneet vesistöjä. Tiheään asutussa maassa yhdyskuntien, liikenteen ja teollisuuden päästöt ovat saastuttaneet ilmaa, maata ja vettä. Ilmastonmuutoksen pelätään lisäävän sään ääri-ilmiöitä. Pohjanmeren myrskyt ovat aikaisemminkin aiheuttaneet rannikolla tuhoisia tulvia. Alankomaissa on käytetty miljardeja euroja maavallien, patojen ja tulvasulkujen rakentamiseen. Jokivarsille on jätetty tulvanvaravyöhykkeitä, joilla asuneita ihmisiä on siirretty vähemmän uhanalaisille alueille.

Historia

Alankomaiden eteläosasta Maastrichtista on löytynyt 200 000 vuotta vanhoja neandertalinihmisten työkaluja: kivikirveitä, -veitsiä ja -kaapimia. Nykyihmisiä on asunut Hollannin alueella jo yli 30 000 vuotta sitten. 15 000 vuotta sitten silloiset hollantilaiset metsästivät villipeuroja, aluksi keihäin ja myöhemmin jousin ja nuolin. Itä-Hollannista on löydetty kymmenen tuhatta vuotta vanha puusta kaiverrettu ruuhi. Pessen ruuhi on maailman vanhin tunnettu vene. 6000 vuotta sitten Alankomaiden jokivarsilla eli varhaisia karjankasvattajia ja maanviljelijöitä. 4000 vuotta sitten seudun asukkaat työstivät pronssia ja kuparia. Itä-Hollannin Drenthe oli pronssikautinen kauppakeskus. Hieman alle 3000 vuotta sitten Alankomaiden alueelle asettui germaanikansoja ja kelttejä.

2000 vuotta sitten Alankomaat kuului Rooman valloittamiin alueisiin. Rooman valtakunnan heikentyessä 400-luvulta alkaen seudulle syntyi frankkien ruhtinaskuntia. Alankomaiden pohjoisella rannikolla friisien asutuksista kasvoi kaupunkeja. Tuhat vuotta sitten Hollanti oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan valtapiirissä. Hollantilaiset kaupunkivaltiot olivat kuitenkin varsin itsenäisiä. Ne kävivät kauppaa ja vaurastuivat. 1100-luvulta alkaen Utrechtin ja Flanderin asukkaat alkoivat kuivata rannikon soita viljelymaiksi. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla Espanjan ja hollantilaisten välillä käytiin kahdeksankymmenvuotinen sota, joka lopulta varmisti Alankomaiden itsenäisyyden. Euroopan suurvallat tunnustivat Alankomaat itsenäiseksi valtioksi vuonna 1648.

1600-luvulla Alankomaiden laivat purjehtivat maailman valtamerillä. Hollantilaiset perustivat siirtokuntia Amerikkaan, Afrikkaan, Indonesiaan ja Intiaan. Kauppayhteydet ulottuivat Kiinaan ja Japaniin asti. Amsterdam oli yksi Euroopan rikkaimmista kauppakaupungeista. 1700-luvulla Alankomaat kävi raskaita sotia Ranskaa vastaan. 1800-luvun alussa Ranska valloitti Alankomaat. Vuonna 1815 Napoleonin armeija kärsi tappion taistelussa Itävallan, Preussin, Ruotsin ja Venäjän joukkoja vastaan. Hollanti sai takaisin itsenäisyytensä Alankomaiden kuningaskuntana. 1800-luvulle tultaessa Alankomaat oli menettänyt melkein kaikki siirtokuntansa Intiassa, Amerikassa ja Afrikassa. Indonesiassa hollantilainen siirtomaavalta jatkui 1900-luvulle toiseen maailmansotaan asti.

Toisen maailmansodan alkuvaiheissa vuonna 1940 Saksa valtasi Alankomaat viidessä päivässä. Rotterdam pommitettiin raunioiksi. Saksa miehitti Alankomaita viiden vuoden ajan. Miehityksen aikana yli sata tuhatta Hollannin juutalaista kuljetettiin Saksaan keskitys- ja tuhoamisleireille. Vain harvat pelastuivat. Vuonna 1942 Japani valloitti Indonesian. Saksalaiset miehittäjät poistuivat Alankomaista vuonna 1945.

Maailmansodan päätyttyä Alankomaat kävi nelivuotisen sodan Indonesian itsenäisyysliikettä vastaan. Ison-Britannian joukot tukivat hollantilaisia. Sodassa kuoli kymmeniä tuhansia indonesialaisia. YK:n turvallisuusneuvosto vaati Alankomaita luopumaan vallasta Indonesian tasavaltalaisen hallituksen hyväksi. Vuoden 1949 lopussa Alankomaat tunnusti Indonesian itsenäisyyden. Vuonna 2022 julkistettiin selvitys hollantilaisten asevoimien toiminnasta Indonesiassa ja pääministeri Mark Rutte esitti anteeksipyynnön sodan aikana tehdyistä julmuuksista.

Toisen maailmansodan jälkeen Alankomaat, Belgia ja Luxemburg perustivat yhteisen tulliliiton. Vuonna 1960 tulliliitosta tuli Benelux-talousyhteisö, jonka tarkoituksena oli edistää työvoiman, pääoman, tuotteiden ja palveluiden vapaata liikkumista kolmen jäsenmaan alueella. Benelux-maat ovat olleet EU:n ja läntisen sotilasliiton Naton perustajajäseniä.

Yhteiskunta ja politiikka

Alankomaat on kuningaskunta. Nykyinen kuningas on Willem-Alexander. Kuninkaan valtaoikeudet ovat rajalliset. Lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti. Poliittinen toimeenpanovalta on pääministerin johtamalla hallituksella, jonka tulee nauttia parlamentin enemmistön luottamusta. Alankomaiden parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa eli ensimmäisessä kamarissa on 75 jäsentä, jotka ovat alueparlamenttien nimittämiä. Alahuoneessa eli edustajainhuoneessa on 150 kansanedustajaa, jotka valitaan yleisillä vaaleilla neljän vuoden välein.

Vuoden 2021 vaaleissa 17 puoluetta sai paikkoja edustajainhuoneessa. Valituista kansanedustajista 57 oli naisia. Mikään puolue ei saanut itselleen enemmistöä. Suurimmaksi ryhmäksi selviytyi pitkäaikaisen pääministerin Mark Rutten johtama maltillinen oikeistolainen Vapauden ja demokratian kansanpuolue, joka sai 34 kansanedustajaa. Vuonna 2022 Rutte muodosti neljän puolueen hallituksen, jonka tukena oli niukka enemmistö parlamentissa. Vuonna 2023 Rutten hallitus kaatui. Alankomaissa järjestetään ennenaikaiset vaalit.

Vuonna 2022 Alankomaiden viranomaiset käynnistivät rikostutkimuksen koronapandemian aikaisista suu- ja nenäsuojainten ostoista. Sadan miljoonan euron suojainhankintoihin epäillään liittyneen poliittisten suhteiden epätervettä käyttöä ja rahanpesua. Julkishallintoa on ravistellut myös tapahtumasarja, missä Alankomaiden vero- ja tullihallitus on ilman perusteita syyttänyt tuhansia perheitä petoksista lapsilisien vastaanottamisessa.

Suhtautuminen maahanmuuttoon ja turvapaikanhakijoihin on ollut Alankomaiden politiikan kuuma kysymys jo vuosien ajan. Kiistat maahanmuuttajien määrästä ja turvapaikanhakijoiden kohtelusta vaikuttivat osaltaan Rutten hallituksen hajoamiseen vuonna 2023. Nämä aiheet nousevat varmasti hyvin näkyvästi esiin seuraavissakin vaalitaisteluissa. Väittelyä käydään myös energianlähteistä, talouden kehityksestä ja ilmastonmuutoksen haasteista.

Alankomaissa on kymmenen tuhatta asuttua jokilaivaa. Niistä kolme tuhatta on Amsterdamissa. Laivoissa asuivat aikaisemmin köyhät ihmiset ja elämäntaiteilijat. Amsterdamin kanavassa kelluva laiva-asunto voi nykyisin maksaa yli miljoona euroa. Hyvä uutinen on, että vakituiset asuntolaivat on yhdistetty viemäriverkostoon. Niiden jätteet eivät enää likaa vettä. Vanhimmat nykyisinkin asuntoina käytettävät jokilaivat on rakennettu yli 150 vuotta sitten. Kuvahakuvihje: Amsterdam houseboats.

Talous ja kaupankäynti

Alankomaat on korkean tulotason maa. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana talous on kasvanut hitaasti. Vuonna 2020 koronalama supisti Alankomaiden taloutta lähes 4%. Sen jälkeen talous on elpynyt ripeästi. Vuonna 2021 vain kaksi prosenttia Alankomaiden työvoimasta sai toimeentulon maataloudesta, 14% toimi teollisuuden tehtävissä ja 84% työskenteli palvelualoilla. Palveluelinkeinojen isoja aloja ovat kauppa ja kuljetukset, pankki- ja rahapalvelut, tietojenkäsittely, telepalvelut ja matkailu. Alankomaiden Rotterdam on Euroopan suurin satama ja rahtimäärillä mitattuna se on yksi maailman tärkeimmistä merikuljetuskeskuksista.

Vuonna 2021 Alankomaiden viennin kokonaisarvo oli 640 miljardia euroa. Tuonnin arvo oli 670 miljardia euroa. Vientituotteita olivat tietokoneet, mikropiirit, koneet ja laitteet, lääkkeet, öljy, kaasu, muovit, ajoneuvot, vaatteet ja jalkineet, rauta, juustot ja leikkokukat. Suurimpia vientimaita olivat Saksa, Belgia, Ranska, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Italia. Tärkeimpiä tuontimaita olivat Saksa, Kiina, Yhdysvallat, Belgia ja Venäjä. Vuonna 2021 Alankomaissa kävi yli kuusi miljoonaa ulkomaista matkailijaa ja turismin tulot olivat lähes kymmenen miljardia euroa.

Alankomaihin saapuvilla turisteilla on paljon erilaista nähtävää perinteisistä tuulimyllymaisemista, juustokylistä ja väri-iloa räiskyvistä tulppaanitarhoista huippuluokan kulttuuriantiin asti. Kuuluisan taidemaalarin Vincent van Goghin töitä esittelevässä museossa käy yli miljoona ihmistä vuodessa. Amsterdamissa ja muissa suurissa kaupungeissa on vilkas päivä- ja yöelämä. Amsterdam houkuttelee niin paljon ulkomaalaisia turisteja, että kaupungin asukkaat toivoisivat heitä tulevan vähemmän. Pyöräretkeily on suosittu matkailumuoto.